Pirjo Puukko: Mutkanlukutaito

Sateisesta ja tuulisesta juhannusaatosta muodostui sisätiloissa vietetty lukujuhla, jossa nautiskelin muun muassa novelleista. Niitä ei oikein halua lukea kovin montaa kerrallaan, välissä pitää nostaa katse kesämaisemaan, tuumailla, ja vaikka tarttua johonkin toiseen kirjaan. Loppuun sain jo jonkin aikaa iltalukemisina olleen Pirjo Puukon kokoelman, jolla on kutkuttava nimi Mutkanlukutaito.

Kirjailijan esikoisteoksen novelleissa tarkastellaan yhtäältä ihmissuhteita ja niiden monenmoista dynamiikkaa ja toisaalta ikääntymistä. Monessa nykyhetken tapahtumat tai tapahtumattomuus tuovat mieleen menneen elämän muistoja. 

Puukko on jakanut novellinsa kolmeen osaan. Ensimmäisen osan otsikkona on "Missä kaksi ihmistä, siellä kaksi maailmaa". Voiko sen selvemmin sanoa? Pitkässä parisuhteessa ajautuu helposti kostamaan sen, mitä kumppani ei tarjoa, ja voi vaikka itse tulla yllätetyksi, kuten novellissa "Kosto". Naapuruussuhteet ne vasta todistavat kahdesta maailmasta, ja tunteet kiristyvät rauhallisemmallakin novellissa "Omenapuun oksat".

Pirjo Puukko on valinnut kirjalleen, sen jokaiselle osalle ja novelleille hienot ja paljon puhuvat nimet. Toisessa osassa "Asiat väistävät suunnitelmia" elämä menee toisin kuin on ajateltu. Treffejä suunnitteleva miehenköriläs ajaa ojaan ja hukkaa jotain tärkeää tienpenkalle pungertaessaan ulos apumiehen puolen ikkunasta novellissa "Mutkanlukutaito". Irina elää hyvin tarkkaan säädeltyä ja säntillistä elämää:

"Sisäinen vartija on antanut selkeät ohjeet. Kaikki menee hyvin, kun vain noudattaa ohjeita. On järjestettävä päivät ja hetket niin, että mikään ei vie entiseen aikaan." (novellista "Selkeät ohjeet")

Osassa "Vinoja katseita" ihmiset eivät ole aivan sitä, miksi toiset heidät aluksi arvioivat ja  luokittelevat. Puukko käyttää herkullista kieltä ja tekstistä löytyy tuoreita kielikuvia: "Maaliskuu maiskuttelee huuliaan ja tarjoilee pirskahtelevia kevätripauksia." "Äidin mieli on välillä kuin aikajanana tanssiva kuminauha, ..." "Jalat tuntuvat vanhoilta silitysraudoilta, joita ei ole kuumennettu tarpeeksi, ne ovat tahmeat eivätkä tahdo siirtyä eteenpäin."

Novellissa "Viileyden vuoksi" eletään tukahduttavan kuumaa kesäkuuta, helle jatkuu kolmatta viikkoa. Elna kärvistelee kerrostaloasunnossaan ja kokeilee temppua jos toistakin. Sitten hän keksii keinon, joka tepsii: taloyhtiön kylmäkellari. Yksi naapurikin hoksaa saman asian, ja yhdessä on rattoisampaa. Joku toinen tulee kellariin etsimään lohtua suruunsa, toinen taas piristettä piilostaan.

Peukutan novellia "Viileyden vuoksi" sen paikasta. Kirjailija on rakentanut arkisesta ja lähes huomaamatta jäävästä tilasta paikan, josta yllättäen tulee merkityksellinen siellä kävijöille.  

          Pirjo Puukko: Mutkanlukutaito, 135 s.
          Kustantaja: Stresa 2017
          Kansi: Amelia Nyman

KIRJA on arvostelukappale, kiitokset kustantajalle!
MUUALLA kirjaa on luettu monessa blogissa, esimerkkinä nämä: Eniten minua kiinnostaa tie, Kirja vieköön, Villasukka kirjahyllyssä

Helmet-lukuhaasteessa kuittaan kohdan "25. Novellikokoelma". Osallistun kirjalla myös huomenna päättyvään Novellihaaste 2:een, johon kerään tästä 18 novellia ja peukutuksen paikasta.