Helmet-haaste 2019 melkein suoritettu

Hyvää alkanutta vuotta 2020! Ennen uuden lukuvuoden alkua ja uutta Helmet-haastetta on syytä vielä katsastaa, miten kävi vuoden 2019 Helmet-haasteen. Kokonaisuutena vuoden alussa haastekohdat tuntuivat kivoilta eivätkä kovin hankalilta, mutta niin vain kävi, että sain haasteen suoritetuksi vain melkein.

Luin 47 haasteen 50 kirjasta, viime vuonna lukema oli 44/50, joten parannusta on tapahtunut! Alkuvuodesta lähes kaikki lukemani kävi haasteeseen, mutta sitten jouduin jo etsimään sopivia kirjoja. Ja kaikkea en siis ehtinyt, vaikka kirjat oli jo katsottuna. En kuitenkaan jatka haastetta, sillä tänään alkava uusi Helmet-haaste jo kutkuttelee.

Helmet-haasteeseen 2019 luetut kirjat

1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot
       Ritva Ylönen: Saima Harmaja : Sydänten runoilija 1913-1937
     - hieno elämäkerta, joka liitti runoilijan runot hänen elämäänsä

2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä
       Ninni Schulman: Tyttö lumisateessa (dekkari)

3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue
       J.S. Meresmaa: Lintuhäkin muotoinen soittorasia (tarinoita)
     - Kummaa, kauhua, fantasiaa.

4. Kirjailijan ainoa teos
        Paula Nivukoski: Nopeasti piirretyt pilvet (historiallinen romaani)
     - Hieno esikoinen!

5. Kirja on ollut ehdolla kotimaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi
        Katja Kettu: Rose on poissa (romaani)

6. Rakkausromaani
        L. M. Montgomery: Sininen linna (romaani)

7. Kirja kertoo paikasta, jossa olet käynyt
        Hanne Dahl: Vaara vierailee kylässä (dekkari)

8. Kirja, jonka lukeminen kuuluu mielestäsi yleissivistykseen
        Minna Canth: Kauppa-Lopo (pienoisromaani/novelli)
    - Kaikki Canthin kirjat ovat suomalaista yleissivistystä.

9. Alle 18-vuotiaan suosittelema kirja
        L. M. Montgomery: Anne of the Island (nuortenkirja)
    - Haasteen FB-sivulla kirja oli alle 18-vuotiaan listalla.

10. Rodullistetun kirjailijan kirjoittama kirja
         Imre Kertész: Kohtalottomuus (omaelämäkerrallinen romaani)
      - Rotunsa ja uskontonsa takia kiinni otettu ja vangittu.

11. Kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa
         Pirjo Tuominen: Opettajatar (historiallinen romaani)

12. Kirja liittyy Isoon-Britanniaan
         Olli Jalonen: Taivaanpallo (historiallinen romaani)
      - Hieno, hieno kirja! Lukuvuoteni parhaita.

13. Kotimainen lasten- tai nuortenkirja
         Leena Virtanen & Sanna Pelliccioni:
         Minna! Minna Canthin ihmeellinen elämä ja vaikuttavat teot

14. Kirjailijan sukunimi alkaa samalla kirjaimella kuin oma sukunimesi
         Veera Vaahtera: Rakkautta, vahingossa (chick lit)

15. Kirjassa käsitellään jotain tabua
         Arnaldur Indriðason: Saksalainen talo (dekkari)
      - Islantilaisnaisten ja amerikkalaisten miehityssotilaiden suhteet.

16. Kirjassa liikutaan todellisen ja epätodellisen rajamailla  
      Indrek Hargla:
         Apteekkari Melchior ja Rataskaivonkadun kummitus (dekkari)
      - Koska kummitus!

17. Kirjassa on kaksoset
         Pearl S. Buck: Hyvä maa (romaani)

18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
         Imre Kertész: Kaddish syntymättömälle lapselle (romaani)

19. Et pidä kirjan nimestä
         Oskari Saari: Aki Hintsa - Voittamisen anatomia (tietokirja)
      - Voittamisen anatomia ei innosta. Muuten hyvä kirja.

20. Kirja käsittelee sinulle entuudestaan vierasta kulttuuria
          Kim Thúy: Ru (omaelämäkerrallinen romaani)
      - Vietnamin venepakolaisen tarina lapsuudesta Kanadan vuosiin.

21. Julkisuuden henkilön kirjoittama kirja
          Haapasalo & Röyhkä: "Et kuitenkaan usko..." (elämäkerta)
      - Kauko Röyhkä!

22. Ilmastonmuutosta käsittelevä kirja
          Timo Parvela: Ella ja kaverit hiilijalanjäljillä (lastenromaani)

23. Kirjan nimessä on jokin maa
           Peggy Hanson: Deadline Yemen (jännitys)

24. Sokkona hyllystä valittu kirja
          Ranya ElRamly: Auringon asema (autofiktio)
      - Kirjaston vaihtohyllyltä löytynyt BookCrossing kirja.

25. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
         Stein Riverton: Salaperäinen vihollinen (salapoliisikertomus)
      - Tunnettu ja tuottelias norjalainen dekkaristi saddan vuoden takaa.

26. Kirja, jota näet sinulle tuntemattoman henkilön lukevan
      - Näin junassa luettavan Noah Harrisin Sapiensia.

27. Pohjoismaisesta mytologiasta ammentava kirja
         Arnaldur Indriðason: Varjojen kujat (dekkari)

28. Kirjan kannessa on kuu
         Shiwu: Kaivoin lammen kuuta varten (runoja, mietelmiä)

29. Kirjassa nähdään unia
         Elly Griffiths: Käärmeen kirous (dekkari)

30. Kirjan kannessa on kaupunkimaisema
         Kai Aareleid: Korttitalo (romaani)

31. Kirjassa kuljetaan metrolla
         Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä (romaani)

32. Kirjan nimessä on ammatti   
          Anne Brönte: Agnes kotiopettajatar (romaani)

33. Olet nähnyt kirjasta tehdyn elokuvan
      
34. Kirjassa on usean kirjoittajan kirjoituksia
      Eeva Peura & Tarja Tervahauta: Lapseni on poissa - Kirja suruun

35. Kirjassa on yritys tai yrittäjä
         M. Costello & N. Richards: Murha kuunvalossa (dekkari)

36. Kirjassa ollaan yksin
         Anne B. Ragde: Perintötila (romaani)

37. Pienkustantamon julkaisu
         Aleksi Wilenius: Tähdet ovat aina yllämme (runoja)

38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja

39. Ihmisen ja eläimen suhteesta kertova kirja
         Hiro Arikawa: Matkakissan muistelmat (romaani)
      - Ihana, liikuttava kirja.

40. Kirja käsittelee mielenterveyden ongelmia
         Alex Michaelides Haahtela: Hiljainen potilas (jännitys)

41. Kirja sijoittuu aikakaudelle, jolla olisit halunnut elää
          Virpi Hämeen-Anttila: Kirkkopuiston rakastavaiset (dekkari)
      - 1920-luku kuulostaa hauskalta.

42. Kirjailijan nimi viehättää sinua
         Tomas Gads: Pirulainen (dekkari)
      - Kahden suomalaisen kirjoittajan kirjailijanimi.

43. Kirja seuraa lapsen kasvua aikuiseksi
         Katja Kärki: Jumalan huone (romaani)

44. Kirja kertoo Berliinistä
         Ferdinand von Schirach: Collinin tapaus (oikeussalijännitys)

45. Kirjan nimessä on kieltosana
         Haapasalo & Röyhkä: "Et kuitenkaan usko..." (elämäkerta)
      - Tähän laitoin saman kuin kohtaan 21.

46. Kirjassa on trans- tai muunsukupuolinen henkilö
         Sjón: Argon lastu (romaani)
      - Kreikkalaisen mytologian Kaineus.

47. Kirjassa on alle 100 sivua
         Saima Harmaja: Huhtikuu (runoja)

48. Kirja kertoo kuulo- tai näkövammaisesta henkilöstä
          Margriet de Moor: Kreutzersonaatti (romaani)
       - Sokea musiikkikriitikko.

49. Vuonna 2019 julkaistu kirja
          Terttu Autere: Kuokkavieraana kuolema (dekkari)

50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja
         Paula Havaste: Pronssitähti (romaani)

Akhilleus Tatios: Leukippe ja Kleitofon

Juuri kun eilen pääsin kirjoittamasta Jules Vernen kirjasta, että se on vauhdikas seikkailukirja, niin eikös tänään jatku sama meno. Vauhdikkaita käänteitä, uskomattomia yllätyksiä ja ihmeellisiä pelastumisia. Ja tämän pitäisi olla rakkausromaani!

Rakkausromaani Leukippe ja Kleitofon onkin, isolla R:llä. Sen on kirjoittanut Akhilleus Tatios jo toisella vuosisadalla jKr. ja se on tänä syksynä julkaistu suomeksi ensimmäistä kertaa. 

Romaanin nimihenkilöistä toinen, Kleitofon, on foinikialainen nuorukainen Tyroksesta. Isä aikoo naittaa hänet tytölle, jota hän ei halua vaimokseen. Ennen häitä kotitaloon tulee sotaa pakoon setäpuolen vaimo ja tytär Byzantionista, ja kun Kleitofon näkee serkkupuolensa Leukippen, hän rakastuu päätä pahkaa kauniiseen neitoon. 

Kleitofon käy valloittamaan sydämensä valittua, ja kokemattomana kyselee neuvoa orjaltaan ja serkultaan. Hän toimii saamiensa neuvojen mukaan, ja Leukippe alkaa lämmetä. Suhde etenee suuteloihin. Sitten isä alkaa valmistella häitä, joissa Kleitofon ja isän valitsema tyttö vihittäisiin. Nuorten rakastavaisten Kleitofonin ja Leukippen ei auta muu kuin karata yhdessä.

Pakomatkalla Egyptiin he joutuvat myrskyyn, ja heidän laivansa uppoaa. Kuin ihmeen kaupalla nuoret ja heidän seurassaan matkustavat pelastuvat haaksirikosta, mutta vain joutuakseen rosvojoukkion vangeiksi. Nämä haluavat uhrata neitsyen joukkojensa puhdistusuhrina, ja valitsevat Leukippen uhrikseen. Mitä tuskia Kleitofon käykään sielussaan, kun oli houkutellut viattoman Leukippen tälle pakomatkalle ja surman suuhun rosvojen käsissä.

Rakkaustarina ei ole vielä puolessakaan. Ihmepelastumisia, merirosvoja, vankityrmiä, orjaksi joutumisia, vietteleviä kilpakosijoita. Kaiken keskellä runsaasti viittauksia antiikin ajan kirjallisuuteen ja kreikkalaisiin mytologioihin ja historiakirjoihin, joita suomentaja Maarit Kaimio ansiokkaasti selittää johdannossa ja alaviitteissä. Ja joiden hän mainitsee paljastavan, että romaani oli kirjoitettu aikansa sivistyneistölle. Toki tarinan voi lukea ja ymmärtää ilman niitäkin, mutta itse en ainakaan malttanut.

Kreikan kielen ja kirjallisuuden professori emerita Maarit Kaimio on tehnyt kulttuuriteon kääntämällä kirjan nykyajan suomen kielelle. Minun on aina ollut vähän tuskaista lukea kokonaista kirjaa antiikin säemuotoista tekstiä yhteen menoon, mutta Kaimion suomea luin kuin romaania ikään, teksti on sujuvaa ja ilahduttavan miellyttävää lukea. Toki kirjoitusaika näkyy teoksessa, sen puheenparsissa, puhutteluissa, uskomuksissa ja ihmisten elämässä.

Seikkailujen lomassa kirjasta löytyy antiikin ajan filosofista pohdintaa rakkaudesta ja rakastuneista, jos kohta ihan käytännön neuvojakin annetaan rakkauden saloihin pääsemiseksi. Havaitsin myös useita kiinnostavia ilmaisuja äänen, kielen ja sanojen tärkeydestä. 

"...sillä suu on äänen lähde, ja ääni on sielun kuvajainen." 

"Kielen nuoliin, puheeseen, tepsii vain toisen kielen nuoli, se sammuttaa sydämen raivon ja häivyttää mielen murheen."

Johdannossa Maarit Kaimio kirjoittaa, että ajanlaskumme alussa kreikankielinen viihdekirjallisuus oli varsin suosittua. Niiden papyrukselle kirjoitettuja katkelmia on löytynyt paljon, mutta vain viiden romaanin käsikirjoitus on säilynyt kokonaisena. Hienoa, että jälleen yksi niistä on luettavissa nyt suomeksi.

         Akhilleus Tatios: Leukippe ja Kleitofon, 238 s.
         Kustantaja: WSOY 2019
         Alkuperäinen: τὰ κατὰ Λευκίππην καὶ Kλειτoφῶντα 100-200 jKr.
         Suomentaja: Maarit Kaimio
         Kansi: Martti Ruokonen. Kuva: Peter Paul Rubens: The Rape of Europa (1628)

KIRJA on kirjastosta. MUUALLA Khelidon, Kirjavinkit, Mummo matkalla, jolle kaunis kiitos siitä, että löysin kirjan blogistaan.

HAASTEET: Joulukuussa Kuukauden kieli -haasteen kieli on kreikka, joten tällä teoksella päättelen haasteen. Koostetta on luvassa lähipäivinä. 

Jules Verne: Maailman ympäri 80 päivässä sekä haastekooste

Olen vasta blogiaikana lukenut Jules Verneä, sillä lapsena hänen kirjansa eivät kuuluneet lukemistooni. Kahtena niteenä suomeksi julkaistu Tsaarin kuriiri (Tsaarin kuriiri ja Kavaltajan loppu) oli jännittävä seikkailu, josta liitoskohdat keisarillisen Venäjän historiaan tekivät kiinnostavan. Nyt innostuin kuuntelemaan äänikirjana klassikon Maailman ympäri 80 päivässä, mihin kimmokkeen antoi Hemulin kirjahylly -blogin aloittama lukuhaaste, jonka kooste löytyy tämän kirjoituksen lopusta.

Englantilainen yläluokkainen herrasmies Phileas Fogg käy Reformiklubillaan aterioimassa, lukemassa lehtiä ja pelaamassa vistiä. Erään kerran hänen peliseurueensa keskustelee siitä, että maailma on pienentynyt ja että Morning Chronicle -lehden mukaan sen voi kiertää 80 päivässä. Lehti on jopa laatinut aikataulun sellaiselle matkalle. Phileas Fogg on sitä mieltä, että lehden aikataulu on täysin mahdollinen, toiset viisi taas eivät usko siihen. He lyövät vetoa 20 000 punnasta, ja Phileas Fogg lähtee matkaan Doverin satamasta kohti Ranskaa samana iltana. Hän matkustaa yhdessä ranskalaisen palvelijansa kanssa, joka on vasta alkanut työn Foggin palveluksessa ja joka sanoo nimekseen Jean Passepartout, Jokapaikanhöylä.

Seuraa matka, jonka aikana rauhallinen ja säntillinen Phileas Fogg pelaa vistiä niin junissa kuin laivojen salongeissa ja Jokapaikanhöylä ratkoo ongelmia ja joutuu monenmoisiin seikkailuihin. Niitä riittää Foggillekin, sillä pahaksi onneksi juuri ennen hänen lähtöään Englannin pankista varastettiin 55 000 puntaa, ja eräät tahot ovat varmoja, että Fogg on syyllinen ja siksi lähtenyt pois maasta. Siksi Egyptin Suezilla odottaa salapoliisi, jonka tehtävä on löytää Fogg, selvittää tämän syyllisyys varkauteen ja pidättää hänet saatuaan pidätysmääräyksen.

Intiassa rata ei olekaan vielä valmis Kalkuttaan asti, joten kekseliäs Jokapaikanhöylä löytää heille epätavallisen ratsun. Matkalla Fogg ja Jokapaikanhöylä pelastavat parsilaisnaisen roviolta, jolla hänet on määrä polttaa yhdessä kuolleen aviomiehen kanssa. Hongkong, Jokohama, San Francisco, New York ja Lontoo. Fogg on varma, että on hävinnyt vedon, sillä hän tulee laskujensa mukaan Lontooseen liian myöhään. Häneltä on jäänyt huomaamatta, että hänen kellonsa ei ole Englannin ajassa, ja niinpä hän ehtii kuin ehtiikin ajoissa - itse asiassa päivän etuajassa - ja voittaa vedon.

Jules Vernen kirja on vauhdikas kuunneltava. Ilmestymisaikanaan vuonna 1872 se on  varmasti avartanut lukijoidensa käsitystä maailmasta ja sen maista ja kulttuureista.

ÄÄNIKIRJAN kuuntelin BookBeat-palvelussa.

       Jules Verne: Maailman ympäri 80 päivässä. Äänikirja.

       Kustantaja: Saga Egmont FI 2018. (Suomeksi ensi kerran 1874)

       Alkuperäinen: Le tour du monde en quatre-vings jours, 1872

       Suomentaja: Samuli Suomalainen ; Lukija: Ilkka Hautala. 8 t 12 min.

Hemulin kirjahyllyn haasteessa tarkoituksena oli kiertää maailma samaa reittiä käyttäen kuin Phileas Fogg ja käyttää siihen aikaa 80 päivää - tai armollisesti ihan mikä tahansa ajanjakso. Minä käytin matkaan tuon Foggin 79 päivää, mutta en sitten kuitenkaan ehtinyt käydä kirjallisesti joka kaupungissa, missä Fogg matkallaan pysähtyi.

Listaan tähän Phileas Foggin matkareitin, jonka kopioin Hemulin kirjahyllyn haasteen aloituspostauksesta, ja sen lomaan merkitsen lukemani kirjat. Oma matka-aikani oli 11.10.-30.12.

Lontoo / Iso-Britannia (2.10.)
     Haasteen aluksi luin nobelisti Doris Lessingin kissoistaan kirjoittaman kolmen novellin kokoelman Kissoista, joka valtaosaltaan sijoittui Lontooseen.

     Sen jälkeen pysähdyin Egyptissä. Fogg viipyi jonkin aikaa Suezin kaupungissa, mutta en löytänyt kiinnostavaa kirjaa sieltä, joten luin Ranya ElRamlyn autofiktiivisen kirjan Auringon asema. Kirjailija kertoo suomalais-egyptiläisestä perheestään ja lapsuudestaan Egyptissä. Kaunista, runollista kieltä.

Aden / Jemen (14.10)
     Netistä onnistuin löytämään dekkarin, joka sijoittuu Jemenin pääkaupunkiin Sanaahan, mutta Adenkin mainitaan muutamaan kertaan. Peggy Hansonin romaanista Deadline Yemen opin yhtä ja toista Jemenistä, joka on jäänyt melkoisen vieraaksi.

Bombay (Mumbai) / Intia (20.10.)
     Sujata Masseyn rikosromaani Murha Bombayssa sijoittuu 1920-luvun Intiaan ja sisältää herkullista ajankuvaa.

Kalkutta / Intia (25.10.)
     Osa Masseyn kirjasta tapahtuu Kalkutassa, joten kirjaan saman teoksen tähän.

Hongkong / Kiina (6.11.)

Jokohama / Japani (14.11.)
     Heikki Valkaman tuore dekkari Tulikukka sijoittuu Kiotoon, Japaniin, ja Jokohama mainitaan siinä parissa kohtaa.

San Francisco / Yhdysvallat (3.12.)
New York / Yhdysvallat (11.12.)

Lontoo / Iso-Britannia (21.12.)
     Ehkä tämä on huijaamista, mutta koska en ole aikaisemmin lukenut Jules Vernen kirjaa Maailman ympäri 80 päivässä, johon tämä haaste perustuu, päätin lukea sen nyt ja sijoittaa kirjan Lontooseen, josta Fogg alkoi matkansa ja jonne se päättyi. Tietysti voi ajatella, että kirja korvaa kaikki ne kaupungit ja satamat, joista en lukenut erillistä kirjaa, mutta sehän ei tietenkään ole haasteen tarkoitus!

Kiitos, Henna, kivasta haasteesta, johon joutui vähän etsimään sopivia kirjoja (positiivista!). Vähän jäi harmittamaan, etten aloittanut haasteeseen lukemista aikaisemmin ja saanut ainakin New Yorkia vielä mukaan, mutta eihän mikään estä palaamasta väliin jääneisiin kaupunkeihin ensi vuonna, vaikka haaste päättyykin nyt.

Amos Oz: Mieheni Mikael

Mikael Gonen opiskelee geologiaa ja Hanna Grünbaum heprealaista kirjallisuutta, kun he sattumoisin kohtaavat Heprealaisen yliopiston rappusilla Jerusalemissa. He alkavat tapailla ja menevät pian naimisiin. Mikael on älykäs ja ahkera opiskelija, luonteeltaan rauhallinen ja järkevä. Hanna taas on tunne-elämältään ristiriitainen, hän ahdistuu helposti ja elää niin päivin kuin öin väkivaltaisessa ja erooottisessa fantasiamaailmassa, jonka sankarit ovat tuttuja Jules Vernen seikkailukirjoista tai sitten lapsuuden arabileikkitovereita. 

Poika syntyy vuosi häitten jälkeen. Hanna lopettaa opiskelunsa, sillä odotusaika on vaikea, ja synnytyksen jälkeen Hanna masentuu eikä jaksa hoitaa vauvaa muutamaan viikkoon. Mikael hankkii apua kotiin, hoitaa öisin poikaansa ja kirjoittaa tutkielmaansa. 

Israelilaisen Amos Ozin (1939-2018) teos Mieheni Mikael on avioliittoromaani, joka sijoittuu 1950-luvulle. Mikael ja Hanna tapaavat vuonna 1950, vain kaksi vuotta itsenäisyyssodan jälkeen, ja romaani päättyy vuosikymmenen lopulle. Siinä välissä käydään nopea sota vuonna 1956, jossa Suezin kriisiä ratkotaan aseellisesti Egyptin taistellessa toisella ja Iso-Britannian, Ranskan ja Israelin toisella puolella. Mikaelkin kutsutaan armeijaan, juuri kun Hanna on pahasti sairaana. Sodankäyntiä kirjassa ei kuvata, mutta tietynlainen uhka on ilmassa ennen varsinaisia taisteluja ja vaikuttaa ihmisiin.

Ozin kirjan näkökulmahenkilö on nainen, Hanna, joka kertoo avioliittonsa ensimmäisestä vuosikymmenestä minä-muodossa. Hanna haluaa jotain muuta kuin tasaista avioliittoa järkevän ja koskaan malttiaan menettämättömän Mikaelin kanssa. Kirjailijan ote on psykologinen, minä-muoto rakentaa vahvan kertomuksen yksinäisestä ja  masentuneesta naisesta, joka ei ole murentuvassa avioliitossaan onnellinen ja joka ajoittain menettää todellisuudentajunsa uppoutuessaan fantasioihin.

Mieheni Mikael on vahvasti romaani myös Jerusalemista, sen ihmisistä, kaduista ja kujista. Mikael ja Hanna eivät ole uskonnollisia juutalaisia, mutta he asuvat ortodoksijuutalaisten korttelissa. Perinteet ja juhlat ovat tärkeitä, ja niitä vietetään sukulaisten ja ystävien kanssa. Kummankin vanhemmat sukulaiset ovat syntyneet Euroopassa, kun taas Mikael ja Hanna ovat uutta, Palestiinassa syntynyttä sukupolvea.

Amos Ozin Mieheni Mikael on vaikuttava sekä psykologisena epätasaisen avioliiton ja masentuvan mielen kuvauksena että ikkunana 50-luvun Jerusalemiin ja israeliin. Jotkut pitävät sitä Ozin pääteoksena (artikkelit: Yle, Wikipedia).

         Amos Oz: Mieheni Mikael, 277 s.
         Kustantaja: Tammi  1978 (Keltainen kirjasto 143)
         Alkuperäinen: Mikha'el shelli 1968
         Suomentaja: Marja Alopaeus (englanninkielisestä käännöksestä (My Michael)

KIRJA on omasta hyllystä (kirjaston poistomyynnistä).
MUUALLA blogeissa Keltainen kirjasto, Luetut

HAASTEET: Kuukauden kieli oli heprea syyskuussa, Kirjahyllyn aarteet

Heikki Valkama: Tulikukka

Heikki Valkaman dekkarisarjan pääähenkilöllä, huippukokki Riku Mäellä, on taipumus joutua hankaliin tilanteisiin ja keskelle rikostutkimuksia. Kun edellinen kirja Laserjuuri vei Rikun Kreikkaan Kosin saarelle, tuoreimmassa kirjassa Tulikukka pysytään vahvasti Japanissa ja jossain mielessä japanilaisuuden ydinalueilla. Tapahtumapaikkana on Japanin vanha keisarillinen pääkaupunki Kioto ja siellä eräs buddhalaisluostari.

Riku Mäen omassa tokiolaisessa suomalaisravintolassa on alun kiireen ja täysien varausten jälkeen hiljaisempaa, joten mies on vain tyytyväinen, kun hän saa työtarjouksen ruotsalaiselta dokumentaristilta Eva Lundilta. Tämä tekee Netflixille dokumenttien sarjaa pohjoismaisista kokeista, ja siihen tehtäisiin ylimääräisenä Japani-jakso, jonka rahoittaisi kansainvälinen elintarvikebrändi. Rikun tehtävä on tutustua luostarissa vegaaniseen temppeliruokaan ja esitellä sitä Lundin projektin ohjelmassa.

Kaikki eivät ole kuitenkaan mielissään siitä, että luostari on mukana näin kaupallisessa hankkeessa ja siten turmelee aitoa buddhalaisuutta. Kiotossa on liikkeellä tuhopolttaja, joka on sytyttänyt useita temppeleitä tuleen. Romaanin lukija saa seurata pyromaanin ajatuksia ja viehtymystä tuleen sekä tavoitetta puhdistaa buddhalaisuus siihen kuulumattomista aineksista. Yksi puhdistusta kaipaavista paikoista on luostari, jossa Rikun tähdittämä temppeliruokaan erikoistunut jakso kuvataan. Moinen kaupallisuus on Buddhalle kauhistus tuhopolttajan mielestä, ja niin Rikustakin tulee hänen kohteensa.

Kun Laserjuuri oli niin täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ettei tällainen rauhallisempi lukija meinannut kyydissä pysyä, samaa ei voi sanoa Tulikukasta. Luostariin sopivasti tapahtumien tempo on alkuun verkkainen, seurataan kuvausjärjestelyjä ja munkit tutustuttavat Rikun melko perusteellisesti buddhalaisiin ajatuksiin taustana temppeliruuan valmistukselle. Riku ja ruotsalainen Eva viihtyvät hyvin toistensa seurassa, ja yhdessä he ovat sinäkin yönä, kun he joutuvat hengenvaaraan.

Dekkariksi Tulikukan rakenne on mielenkiintoinen. Se seuraa tuhopolttajan aikomuksia ja sisäistä puhetta alusta asti, mutta ensimmäinen kirjan henkilöihin liittyvä rikos tapahtuu vasta kirjan viimeisellä kolmanneksella. Rikostapaus osoittautuukin kirmurantiksi selvittää, sillä samaan aikaan luostari joutuu voimakkaan taifuunin takia eristyksiin. Onneksi tokiolainen rikostarkastaja Matsuzaka on tullut vapaapäivänään tapaamaan ystäväänsä Riku Mäkeä ja on paikalla, kun luostarissa syttyy tulipalo. Paikallinen poliisi ei pääse luostariin teille kaatuneiden puiden ja maanvyöryjen takia. Matsuzaka pohdiskelee poliisin työtä:

"Poliisin työstä suurin osa on odottamista. Loppuaika yritetäään koostaa tiedonmuruista kokonaiskuvaa ja niiden perusteella ratkaista rikoksia", Matsuzaka selitti. Vaikeinta oli tietää, mikä oli olennaista.

Heikki Valkama tuo teokseensa monia ajankohtaisia teemoja, joista monet liittyvät ruokaan: perinteinen luostarin kasvisruoka ja nykyaikainen vegaaninen ruoka, lähiruoka, kansainväliset ketjut, ilmastonmuutos. Monin paikoin kirjailija selittää ja opettaa, esimerkiksi buddhalaisuudesta tai dokumentarismista, ja vaikka japanilaisuuteen ja sen ruokakulttuuriin tutustuminen on kirjassa ehdottomasti kiintoisaa, selostukset myös loiventavat draaman jännitettä. Vakavuutta kerrontaan tuo Rikun isän sairastaminen Suomessa, keveyttä Rikun ja Evan suhde, jolle kirjan loppu vähän lupailee jatkoa.

Riku Mäki -sarja: Pallokala 2017, Laserjuuri 2018 ja Tulikukka 2019.

           Heikki Valkama: Tulikukka, 282 s
            Kustantaja: Tammi 2019
            Kannen suunnittelu: Markko Taina

KIRJA on kirjastosta. MUUALLA blogeissa Kirjarouvan elämää, Kirsin kirjanurkka

Maailman ympäri 80 päivässä -haasteessa sijoitan tämän Yokohaman kaupunkiin, sillä se mainitaan kirjassa parikin kertaa.

Joulutoivotus Waltarin sanoin

Joulu on kuusenneulasten ja
sammuvien kynttilöiden tuoksua,
ja hiljaista, onnellisen sykähdyttävää
rakkautta,
ja lahjoja, ja unta, jossa kasvoja hipovat
enkelin siivet.

Me katselemme valaistuja ikkunoita
ja laskemme kynttilöiden liekkejä
ja avaamme hitaasti kirjoja,
jotka joskus luetaan ja unohdetaan.

Ja jossain ajatusten keskellä nukkuu lapsi,
joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa
pienissä käsissään,
ja lempeitten juhtien huurunen hengitys
lämmittää häntä pimeässä.

Mika Waltari

Joulun iloa ja rauhaa kaikille blogissa piipahtaville!